Kyynelten tahtiin uuteen alkuun♥

Liikutin tänään, keskiviikkona, Titan ensimmäistä kertaa tauon jälkeen. Olin suunnittelut, että työskentelisin pääosin käynnissä, työstäen käyntiä hyväksi. Ja jos aikaa jäisi, työstäisin ravia, ja jälleen jos aikaa jää niin laukkaa.. Epäilin kuitenkin varsinkin viimeistä saavutusta, ja epäilykseni kävi toteen, eli käynnissä pysyttiin lähes kokonaan.. : D Pysyin kuitenkin ihan mielestäni tosi hyvin suunnitelmassa, mitä harvoin käy!

Kävelin hetken pitkin ohjin alkuun, josta hiljalleen keräsin ohjia käteen, aloittaen mahdollisimman rennosta tuntumasta. Tein paljon pysäytyksiä, voltteja, kiemurauria. Kentällä ei ollut muita, joten kiemurtelin epämääräisesti ympäri kenttää molempiin suuntiin taivutellen. Titta oli tosi jäykkä varsinkin oikeaan, vasempaan ihan suht ok, mutta on ollut parempikin! Loppuakohden vertyi kuitenkin ihan hyvin, ja myötäsikin ihan hyvin välillä niskasta.

Taivuttelun jälkeen otin muutaman kierroksen molempiin suuntiin ravia, myös ympyröitä. Ravissa yritin keskittyä vain omaan istuntaani, siihen että en jää puristamaan mistään kohti satulaa, vaan että istun rentona. Siihen, että kyynärpää pysyisi lähellä keskivartaloani, kuitenkin rentona myös. Ja siihen suurimpaan ongelmaani.. Siihen että en kallistu eteenpäin ylävartalolla, vaan että istun suorassa. Tähän kaipaisin valmennusta ja apua. Kaikilla hevosilla sitä ei aina tapahdu, mutta Titalla kallistun helposti eteen. Se saattaa johtua kyllä ihan siitäkin että on niin reipas neiti, että jotenkin sen takia? Ja toiseen suureen ongelmaani, mihin keskityn kyllä nykyään mahdollisimman paljon joka kerta kun olen hevosen selässä, mutta tänään oikein paneuduin omiin ongelmiini ja istuntaani. Siihen, etten jää sisäohjaan kiinni. Sitten kun sain itseni mielestäni suht kondikseen, kokeilin saada Tittaa rauhallisempaan rentoon raviin, ja kappas! Kun itse istuin rentona niin etten häirinnyt hevosta, hevonen liikkui allani rentona, ja ennenkaikkea rauhallisena! Olin super tyytyväinen! Toki välillä, kun oma istuntani plärähti, hevonenkin plärähti, mutta kun istuin ehkä suunnilleen oikein, hevonenkin meni oikein! Tähän aion tulevaisuudessakin kiinnittää paljon enemmän huomiota! Ja ottamaan ehkä jotain istuntavalmennusta jos jossain lähellä olisi ja saisin rahaa.. (:

Kävelin sitten välikäynnit hankitarhassa, josta Titta saikin sitten jotenkin energiaa, ja takasin kun kentälle tultiin, oli käyntikin jo hiukka turhan reipasta alkuun. Sitten sitä siinä jälleen rauhoiteltiin, ja aika pian se rauhoittukin, jolloin sitten alettiin ottamaan väistöjä. Vasenta pohjetta Titta väistöi oikein mallikkaasti, ehkä turhan hätäillen, mutta pääasia nytten alkuun että edes reagoi siihen oikeaan suuntaan. Oikeaa pohjetta sitten vähän kangerteli vastaan, ja tiedän kyllä, että Titta väistää yhtä mallikkaasti sitäkin, mutta tänään taas vaihteeksi se takkusi. En tiedä istuinko jotenkin väärin että annoin ristiriitaisia apuja, vai takkusiko se muuten vain sitten, että oli oikeelle pohkeelle kuuro? Muuten mielestäni, esim ympyröillä, kuunteli kyllä ihan suht normaalisti.. En tiedä.. Valmennukseen valmennukseen.. : D

Sitten loppuverkkasin kasikolla ravissa, keskityin taas omaan rentouteen ja sitä kautta hevoseen. Toimi ihan hyvin, siihen nähden että pitkään aikaan ei olla yhdessä työskentelty. Ja tosi tyytyväinen olin vauvaan♥

Lopuksi otin vielä muutaman pysäytyksen, testasin, onko yhtään herkempi kuin alkutunnista, ja vautsi! Pysähty ihan super hyvin! Olin tosi tyytyväinen, joten kävelytin sitten maastakäsin loppukäynnit vielä, jossa samalla kokeilin, että jos itse pysähdyn, osaako titta vielä pysähtyä viereeni, toimiiko luottamus enää tauon jälkeen. Ja arvaas mitä! Olin ihan mega iloinen, kun yhtäkkiä turpa pukkasee niskaani. Kyynel silmässä sitten siinä iloitsin, että kuinka kaikki onkaan taas hyvin tällä saralla..  Lopuksi sitten suurten halien ja rapsutusten kera päästin Titan karsinaan lepäilemään, oli se sen ansainnut♥

Loppuun vielä muutama vanha kuva meistä, tältä päivältä kun ei ole kuvia kun kamera jäi kotia..

Simulan Meerin valmennuksesta 9.10.2011

Kati Rahikkalan valmennuksesta, 16.10.2011

-Johanna