Hain tänään Titan tarhasta ja tarkoituksena oli tuupata oikein kunnolla tänään, ja minun mennä ilman jalustimia! Eli rääkätä hiukka molempia.. Nooh suunnitelmat kuitenkin muuttui : /
Ensiksi hain Titan tarhasta. Narun päässä se kulki perässäni, mutta jos pysähdyin, pysähtyi se viereeni. Luulen, että luottamus alkaa olemaan hiljalleen kohdallaan! Sitten harjasin Titan perusteellisesti, laitoin koulusatulan selkään, ja lähdin kentälle. Hoitaessa Titta yritti pari kertaa puraista minua, mitä ei ole ikinä tehnyt! Ei ikinä! Kävelin alkukäynnit, jonka jälkee aloin ottamaan pysäytyksiä. Titta vastusteli normaalia enemmän pidätteitä, eikä tuntunut aivan normaalille. Eteenpäinpyytäessä luimisteli kovasti, eikä lähtenyt pysähdyksestä eteen, ennenkuin pakotin/huijasin kääntämällä sitä. Ajattelin että se on vain testailua ja alkukankeutta.. Aloin sitten ottamaan ravia, ja kun pyysin nätisti eteen, korvat luimuun, pää ylös, eikä mitään reagointia. Sitten kuitenkin sain Titan lopulta raviin. Ravissa liikkui kyllä eteen, mutta aina pohjetta käyttäessä korvat luimuun. Koko ajan kulki hiukka korvat luimussa siis, mutta tuolloin aina korostui se. Kokeilin molempiin suuntiin. Kokeilin myös siirtymisiä, jos olisin saanut herkistettyä pohkeelle. Tuo oli kuitenkin mahdotonta, kun aina jäkkäili ja veti korvat luimuun kun pyysin esim. käynnistä raviin.
Tässä vaiheessa minulle tuli vähän sellanen olo että ei oo kaikki okei.. Kävelin sitten hetken pitkin ohjin jonka jälkeen heitin satulan pois ja kokeilin johtuisiko se siitä. Sama luimistelu jatkui, eikä maastakäsinkään suostunut ravaamaan kun pyysin! Ajattelin sitten että kyllä se viimestään laukoissa innostuu. Mutta ei, väkisin, valitettavasti ehkä jopa hiukka ajamalla sain nostettua laukan lopulta. Siinä korvat luimussa sitten mentiin. Kokeilin mennä kevyessä istunnasssa ja päästää vähän kovempaa mutta ei. Ei mitään muutakuin korvat luimussa koko ajan.. Sitten päätin kokeilla liinassa, jatkuuko sama vielä.. Liinassa en saanut nostetatettua edes laukkaa kun pää meni pilvissä ja korvat luimussa.. Talutin sitten maastakäsin loppukäyntejä aika pitkän aikaa, en uskaltanut tuuppailla enempää, pelkäsin että jokin on hullusti..
Tämän jälkeen Titta seisoi käytävällä irti, päitset päässä, kun vein tavaroita paikoilleen. Siinä se väsyneenä roikotti päätään paikallaan.. Liian väsyneen olonen siihen nähden mitä me tehtiin..
Milla menee huomenna Titalla, ja katsoo onko samanlaisia merkkejä ilmassa. Toivotaan vaan että oli huono päivä, todellakin! Mua vaan pelottaa, että on jotain isompaa.. Ekana mielessä joku vatsahaava, kun olen lueskellut siitä aika paljon nyt viimeaikoina.. Siinäkun oireet ovat juuri tuollaisia ratsastessa, sekä myös tuollaista vihoittelua/agressiivisuutta, ja väsymystä.. : / Mutta luultavasti ylireagoin. Tuo hevonen on minulle vain niin super tärkeä, etten tahdo mitään vakavaa♥
Kuvia ei tältäpäivältä nyt ole, ajattelin niin paljon että mikä Titalla on, että unohdin kokonaan kameran.. Noh, ehkä sen saan anteeksi(:
-Johanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti